Meidän vappu

Munkkeja ja simaa, serpentiiniä ja vappupalloja, hassuttelua ja paljon iloista mieltä. Niistä on meidän vappu tehty!

En oo oikein ikinä ite ollu innokas juhlimaan vappua (sitten lapsuusvuosien), mutta nyt perheellisenä se on ihan hauska juhla. Ihan niinku joulukin on saanu uuden merkityksen lasten myötä. Lasten riemu on näissä jotain niin parasta! Olin kerrankin ajoissa ja hommasin tytöille vappupallot jo viime keskiviikkona. Minni riemastu ihan hirveesti ensimmäisestä omasta pallostaan, söpöä! Tänä vuonna ei tarvinnu turvautua kaupan simaan, vaan saatiin pari pullollista kotitekoista mummolta. Ehkä mä ensi vuonna oon niin rohkee, että kokeilen itekkin tehdä. On se vaan niin paljon parempaa kuin ne mitä kaupan hyllyltä löytyy. Munkit tuli siman kanssa samasta osoitteesta, niin hyviä!

Emmalla oli ihan normaalisti koulua tänään, mutta sinne sai pukeutua. Kietaisin hiuksiin molemmille puolille päätä nutturat ja viimeisteltiin kampaus perhospannalla. Tuli omasta mielestä aika hieno! Lisäks vähän kultaista luomiväriä ja hopeinen silmikko. Kysyin aamulla että mikäs sä nyt sit oot niin vastaus oli "mä oon vaikka ihan vaan Jumalatar" ..Kuinka vaatimatonta! :D





Herkuttelun lisäks käytiin koko perheen voimin ystäväpariskunnan tupareissa ja samalla katsastettiin kaupungin vappumeiningit. Huomenna varmaan suunnataan vielä puistoon vappupiknikille, jos vaan on nätti ilma. Sääennuste tosin on näyttäny vähän huonolta, mut sit syödään eväät kotona ja katoaan samalla vaikka leffoja koko perheen voimin, ei sekään huono ole!

Hauskaa vappua kaikille!

Sanna♡

Lapsimessut 2018

Kauan innolla sekä kauhulla odotetut lapsimessut ovat täällä taas! Odotin näitä messuja erityisen innolla, sillä Minni on nyt pieni ja meillä oli oikeasti pitkä ostoslista esim. ruokailuvälineistä. Kauhulla siksi, että en ole parhaimmillani niin suuressa väkijoukossa ja ruuhkassa. Nää oli mulle neljännet messut. Aiemmilla kerroilla oon ollu Emman kanssa ja viime vuonna sain myös Juhon (ensimmäistä ja viimeistä kertaa :D ) mukaan. Nyt lähdettiin Minnin kanssa kaksin ja jaksettiin kierrellä messuilla perjantai ja lauantai. Mulla oli onnea ja voitin Ipanaisen messuosastolle 100€ shoppailurahaa! Ihan mieletön juttu.. Mulla oli just heidän osastolta pitkä lista asioita mitä tarvitaan!


Vihdoin sain käsiini Simppeliä sormiruokailua kirjan ja paljon muuta ruokailuun liittyvää sekä vaunuihin ripustettavan lokerikon pikku tavaroille. Lisäksi perjantaina mukaan tarttui Minnille Metsolan frillapaita ja Papun toppi. Ajattelin että olisin löytänyt enemmänkin tytöille kesäksi vaatteita, mutta ei nyt oikein napannut sillä saralla.. Emmalle tuliaisiksi lähti Squishamals-hahmo (nää on nyt se juttu!) ja Marcus & Martinus setti, jossa vihko ja kyniä yms.


Tänään lauantaina käytiin uudella kierroksella lähinnä näkemässä kavereita. Matkaan tarttui Emmalle Blaan!:n paita ja Minnille WDesing Helsingin ihana puinen tuttinauha. Minni pöyrähti myös Mikaela Holmbergin valokuvattavana Miniday loungella. En malta odottaa että näen kuvat. Joukossa on varmasti suloisia hymykuvia!




Täytyy sanoa, että vaunujen kanssa messuilu oli melkoisen haastavaa, mutta aika hienosti me selvittiin ja mun pinna kesti ruuhkassa :D Varauduttiin hyvillä eväillä ja käytiin herkuttelemassa pannukakuilla niin jaksettiin monen monta tuntia molempina päivinä. Varmasti taas ensi vuonna uudestaan!



Sanna♡

Sukunimestä

 
"Oi miten kaunis sukunimi teillä on, taitaa olla harvinainen?"

                "Onks toi sun oikee sukunimi?"

                               "Teitä ei varmaan oo paljoo?"
                                                    
Kommentteja joita mä oon kuullu ihmisiltä meidän nimestä. Se herättää toisinaan ihmisten mielenkiinnon. Ja kyllä, se on ihan oikea sukunimi. Se on myöskin harvinainen ja kauniskin se on..Tietenkin koska keksittiin se ihan itse!

Olin pitkään sitä mieltä, että en tule avaamaan tätä asiaa sen kummemmin koskaan, mutta jos joku joskus jostain kumman syystä sattuu mun nimen googlettamaan, tulee sieltä vastaan erään nettilehden kirjoitus keksityistä sukunimistä. Niin mä mieluummin tuon asian ihan itse esille kuin sitä kautta :D

Ennen häitä viime kesänä mietittiin kumman sukunimi otetaan vai pidetäänkö omat. Tai ehkä sittenkin jomman kumman suvusta joku vanha nimi? Entäpä jos yhditettäisiin molempien sukujen vanhoja nimiä? Ei ei ei! Keksitään ihan oma!

Taas tuumasta toimeen ja nimeä keksimään. Meillä oli aika selvät sävelet siitä millainen meidän sukunimen tulisi olla. Piti tietysti varmistaa väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, ettei meidän keksimät olleet jo käytössä. Helmensola pyöri alusta asti mielessä ja se miellytti molempia. Kaunis ja helppo lausua. Ja jes, kukaan ei ollut sitä vielä keksinyt ja ottanut itselleen!

Hoksattiin tämä vähän liian myöhään, että oltaisiin saatu uusi nimi käyttöön häiden yhteydessä, mutta koska laitoimme hakemukseen hyvät perusteet, nimilautakunta kiirehti ja saimme päätöksen odotettua nopeammin ja nimi ehti tulla voimaan ennen Minnin syntymää. Minni on siis maailman ensimmäinen Helmensolaksi syntynyt!

Meille uuden nimen keksiminen kävi siis aika helposti ja ollaan  kyllä oltu meidän päätökseen enemmän kuin tyytyväisiä. Kaavoihin ei tarvitse kangistua, niitä voi rikkoa ja aloittaa jotain aivan uutta ja omaa! ♡



Sanna♡

                             

Whisbear -unikarhu

Nalle joka on kohissut meidän makuuhuoneessa kohta puoli vuotta. Mistä on kyse?
 
"Whisbearin taika piilee sen sisälle piilotetussa pienessä pyöreässä laitteessa. Laite tuottaa valkoista kohinaa, joka muistuttaa kohdun äänimaailmaa. Tämä turvallinen äänimaailmaa rauhoittaa vauvoja niin kohdussa kuin sen ulkopuolellakin. Siitä on apua myös isommille lapsille. Parhaat asiantuntijat ovat “säveltäneet” Whisbearin kohinan ja tuhannet vauvat ympäri maailman ovat testanneet sitä. Kohinan tyyppi, taajuus ja sävy on miellyttävä ja turvallinen pienille korville. Kohina rauhoittaa vastasyntynyttä."
 
Me tutustuttiin ensimmäisen kerran Whisbeariin lapsimessuilla keväällä 2017 kun odotin Minniä. Ei silloin vielä ostettu, mutta tämä nalle jäi vahvasti harkintaan. Minni ei ole koskaan herännyt kovasti itkeskelemään, mutta pitää öisin välillä sellaista levotonta ininää ja yninää. Alkuun laitoin öisin puhelimelta  soimaan white noisea ja huomasin tämän kohinan rauhoittavan ja auttavan uudelleen nukahtamisessa. Aika pian päätin että Whisbear tulee meille hoitamaan tätä virkaa. Eikä olla kaduttu hetkeäkään!
 
 
Laitetaan nalle päälle aina Minnin mennessä yöunille ja se kohisee 40 minuuttia. Sen jälkeen se on valmiustilassa ja kytkeytyy uudelleen kohisemaan, jos havaitsee itkua tai muuta heräämiseen viittaavaa ääntelyä tai liikettä. Se siis menee päälle ja pois ihan itsekseen pitkin yötä.
Ja täytyy sanoa, että kun menen itse nukkumaan myöhemmin, niin painan nallen silloinkin päälle, koska en enää tykkää nukahtaa täyteen hiljaisuuteen :D En tiedä miten käy kun Minni jonain päivänä muuttaa meidän makkarista pois! Nukutaan siis kaikki paremmin Whisbearin ansiosta ja yöt ovat rauhallisia. Sen voi laittaa viereen unikaveriksi tai kiinnittää magneettijalkojensa avulla pinnasängyn reunaan.

 
 
 Whisbear on myös auttanut Minniä nukkumaan parempia päiväunia. Kun vieressä on koko ajan pieni kohina, ei mun kotitöistä aiheutuvat pienet kolistelut herätä niin herkästi. Nalle kulkee meidän mukana kaikki viikonloppureissut ja kyläilyt, eikä olla nukuttu yhtään yötä ilman sitä sen jälkeen kun se meille kotiutui. Nallella on lisäksi hauska ulkomuoto ja Minni tykkää leikkiä sillä päivisin. Luulin tämän kuluttavan pattereita hirveästi, kun on suht paljon päällä, mutta vaihdettiin ne vasta toisen kerran. Se on ehdottomasti mielestäni maksanut itsensä takaisin moneen kertaan!
 
 
 
Nyt hyvää yötä!
 
 
 Sanna♡
 

Hääpuvun ostaminen kasvavan vauvamasun kanssa -miten siitä selvittiin?

Viime vuonna tähän aikaan meillä oli hääsuunnittelut ja valmistelut kovassa vauhdissa. Hääpukukin oli jo lyötynyt, mutta sen hommaaminen ei ollutkaan ihan yksinkertaista...Olin nimittäin tehnyt positiivisen raskaustestin paria viikkoa aikaisemmin ennen kuin soitin sovitusaikaa hääpukuliikkeeseen.

"Nii joo tässä on sit semmonen juttu, että mä oon ihan alussa raskaana. Kannattaakohan mun edes vielä tulla kun ei tiedä minkä kokoseks tää maha kasvaa?"

"Tuut heti ens viikolla, jos meinaat saada mekon kesähäihin. Tässähän tulee kiire, jos ei heti löydy sopivaa ja täytyy tilata!"

No niin mä sitten menin seuraavalla viikolla sovittelemaan hääpukuja asennoituneena siihen, etten tulisi löytämään mieleistä joka mahtuisi vielä kuukausien päästä. Halusin tietysti jotain missä olis mukava ja rento olla, ei mitään liian raskasta. Raskaus ei siinä vaiheessa tietenkään näkynyt ulospäin mitenkään ja sovittelin hääpukuja sellaisen styroksisen tekomahan kanssa. Oli hassua katsoa peilistä itseään sellasen kanssa, kun tiesi että kohta se on oikeesti totta, mulle kasvaa tommonen!

Tässä siis tekomasu!

Ei olis ikinä uskonut, mutta puku löytyi heti ekalla sovituskäynnillä, onneksi! Se oli kyllä kaikkea muuta mitä olin ajatellut :D Pitsi ja laahus oli mun "ei näitä"-listalla, mutta tästä löytyi molemmat. Yllättäen ne miellyttikin silmää. En jäänyt arpomaan, vaan ostin puvun heti, jotta en jäisi ilman.

Hääpuku kävi vielä ompelijalla, jossa kävin kerran-pari vielä sovittamassa mahdollisten muutosten varalta. Pukuun vaihdettiin selän vetoketju nyöritykseksi, mikä antoi ihan hirveesti tilaa vatsalle ja vähän pelivaraa, jos olisikin tehnyt tiukaa mahtua. Tää hääpuku oli ihan tavallinen, ei äitiysmallinen, mutta ei ollut sellaista jäykkää joustamatonta kangasta, niin muotoutui kauniisti korostaen vatsaa.

Ja TADAA, se oli just täydellinen the päivänä, oikealla vauvamasulla (rv 27)! ♡



Vaikka itseäni vähän hirvittikin, miten ja millaisen hääpuvun tulen ikinä löytämään, kun en tiennyt missä mitoissa tulen olemaan, meni tää ihan nappiin!

Sanna♡

P.s. Tää pitsiunelma pitäisi saada seuraavalle morsiamelle kiertoon! ;)

6kk Minni

Apua, puolet vauvavuodesta on jo takanapäin! Huomenna tulee kuluneeksi tasan puoli vuotta siitä kun saatiin tuo pieni meidän perheeseen. Jos toinen puoliks menee yhtä nopeasti, meillä on ihan hetkessä taapero talossa!

Hän on edelleen aivan käsittämättömän rauhallinen ja iloinen tapaus. Harvassa on kiukkupäivät tai huonosti nukutut yöt. Meidän ilopilleri!

Minnin hymy on edelleen hampaaton. Vaikka ne pienet nököhampaat oliskin supersöpöt, niin oon ihan tyytyväinen ettei vielä ole tarvinnut harjailla ja imetyksenkin kannalta ihan kiva juttu.
Minni opettelee edelleen nauramista, se on yhä sellaista hassua höhöttämistä. Aika liikkis!
Emma on se joka saa joka kerta Minnin hyvälle tuulelle ja hymyilemään. Ihailee selvästi siskoaan.


Ollaan syötetty soseita sekä sormiruokailtu nyt kuukauden ajan ja se alkaa sujumaan jo aika hienosti. Oon aina ruuan yhteydessä tarjonnut pullosta vettä ja nyt sit vihdoin puolivuotiaana Minni hoksasi miten siitä juodaan, heh!

Leikkimatto ei enää riitä Minnille, vaan sieltä on päästävä tutkimaan kotia tai lähdettävä kauemmas vierineen lelun perään. Ihan ryömimiseksi sitä ei vielä voi sanoa, mutta jotenkin hän mutkittelee ja etenee lattialla.

6kk neuvola on vasta parin viikon päästä. Jännä nähdä miten pituutta ja painoa on tullut. Paino ainakin hipoo varmasti jo kahdeksaa kiloa.


Kunpa pysyisit vielä hetken pienenä, meidän vauva!


Sanna♡

Meidän pääsiäinen

Pitkät vapaat alkaa olemaan takana päin. Me ollaan viimesen vuoden kaikki pidemmät ja vähemmät pidemmät viikonloput menty johonkin suuntaan Suomea, niin nyt päätettiin kerrankin että ei, me ei reissata mihinkään pidemmäs. Nautitaan kotona olemisesta ja puuhaillaan kaikkea kivaa Helsingissä ja sen lähiympäristössä. Vaikka oonkin koko ajan kotona Minnin kanssa "lomalla", niin oikean loman tekee se, että Emma ja Juhokin ovat vapailla.

Pääsiäinen alkoi sillä, että tein tunnustuksen Emmalle. Pääsiäispupua ei välttämättä ole olemassa!
Jotenkin olis tuntunu hullulta satuilla tästä vaaleanpunasesta, yöaikaan meille hiipivästä karvakaverista ekaluokkalaiselle. Emma otti asian ihan hyvin :D Eikä pääsiäinen menny piloille, kun olin edellisiltana piirtäny meidän kodista kartan ja merkinny siihen pääsiäismunapiilot.


Perjantaina oli niin kaunis ilma, että pakattiin lapset autoon ja suunnattiin Korkeasaareen. Myös moni muu oli keksiny saman ja meinattiin jo luovuttaa kun parkkiapaikkaa ei meinannut löytyä. Todettiin taas, että helpommalla oltais päästy kun oltais jätetty auto halliin ja lähdetty julkisilla kun matkaa ei kuitenkaan ole paljoa, aina sama juttu!

 

Aivan ihana päivä ulkoilulle, kun ei tuullut ja aurinko paistoi lämpöisesti! Vietettiin Korkeasaaressa koko iltapäivä. Meillä oli hodarikamat mukana ja vitsit miten hyviltä ne maistu kun pysähdyttiin reitin varrella olevaan kotaan tekemään niitä. Raitis ilma ja retkimieli saa aina ruuan maistumaan erityisen hyvältä! Tää oli eka kerta kun olin muulloin kun kesällä Korkeasaaressa ja eläimet oli tällein viileämmällä ilmalla paljon virkeämpiä.


Lauantaina otettiin hetken mielijohteesta suunnaksi Vanha Porvoo. Siellä on niin kauniit mukulakivikadut ja puiset rakennukset! Kierreltiin ja käytiin syömässä, kiva pieni päiväretki!

 


Emma kävi tuossa ihanassa lelukaupassa ostamassa joitain nukkekodin esineitä leikkeihinsä ja mun matkaan tarttu pari postikorttia, jotka pääty meidän eteisen seinälle. Sielä olis ollu vaikka mitä ihanaa kotiin ja lapsille!


Eilisen kohokohta oli brunssi ystävien luona ja tänään lähdetään lumisadetta pakoon ja käydään Flamingossa polskuttelemassa. Sitten voikin palata taas arkeen hyvillä mielin kun on toimelias, mutta rento pääsiäsiäinen takana.

Toivottavasti muutkin ootte nauttinu auringosta ja yhdessä olosta. ♡

Sanna♡

  

Synnytys

Tästä tulee vähän pidempi pätkä. Kirjotan synnytyskertomuksen vielä kun se on suht tuoreessa muistissa. Kaikki ei menny ihan nappiin, mutta ...