Vuosi 2018

Vuosi lopuillaan. Taas! Tää vuosi hujahti ohi ihan silmänräpäyksessä ja jos äitiin on uskominen, niin ei se ajankulu tästä hidastu, on kuulemma yhtä piparin leipomista ja juhannusvihdan vääntämistä vaan vuoron perään. :D Aloin tässä illan pimeinä tunteina kelaamaan kulunutta vuotta taaksepäin ja miettimään mitä kaikkea meidän vuoteen kuului. Ainakin tehtiin paljon perheenä, samalla kun opeteltiin siihen, että meitä on kolmen sijaan neljä.

 
Mä nautin ajasta kotiäitinä ja siinä roolissa sainkin olla pitkälle syksyyn saakka. Oli ihana viettää päivisin aikaa vauvan ja äitikavereiden kanssa ja olla kotona vastassa koululaista. Jos päivä kävi pitkäksi niin vaunuteltiin piristämään Juhon työpäivää ja syötiin lounas yhdessä. Ihanan vapaata! Silti palasin ihan hyvillä mielin marraskuussa töihin tekemään vajaata viikkoa. 
 
 
Tyttöjen myötä tutustuttiin jalkapallon ja sormiruokailun ihmeelliseen maailmaan. Opin että muffinssivuualla saa kauniin ja just sopivan kokoisen makaronilaatikon ja monia uusia vaunuttelureittejä tekonurmikkokentän läheisyydessä.
 
 
Me tehtiin paljon pieniä retkiä ja tutustuttiin uusiin paikkoihin. Kierrettiin huvipuistot ja eläintarhat. Risteiltiin ja lomailtiin kylpylässä. Nautittiin mökkeilystä ja mielettömistä helteistä. Ihmeteltiin yhdessä. <3
 
 
Tehtiin myös yksi isompi retki ja lähdettiin perhelomalle Alcudiaan. Sitä matkaa muistellaan vieläkin vähän väliä, se oli ikimuistoinen ja ihana! Toivottavasti joskus vielä uudestaan.
 
 
Syksy oli juhlan aikaa kun vauva vaihtui taaperoksi ja esikoinen täytti kahdeksan. Lasten synttärit on aina se hetki kun oikeasti tajuaa miten nopeasti aika kuluu! Vauvavuosi jäi niin hetkessä taakse, tuosta isommasta puhumattakaan.
 
Juhlien siivottiin koristeet pois ja aloitettiin samalla pakkaaminen muuttoa varten, kun saatiin yllätysnopeasti isompi asunto. Loppu vuosi meni jotenkin ihan hujauksessa kun heti muuton perään palasin töihin ja Juho jäi isyyskuukaudelle. Samalla laitettiin (ja laitetaan vieläkin) uutta kotia meidän näköiseksi ja sitten Minni jo aloittikin päiväkodissa. Kaikki tapahtui niin ettei perässä meinannut pysyä.
 
Tapahtumarikas ja onnellinen vuosi takana, en olis parempaa voinut toivoa. Saas nähdä mitä seuraava tuo tulleessaan, suunnitelmat ainakin on suuret!
 
Sanna♡
 
 
 
 


Joulun taika oli särkyä!

 
 
Milloin lopetetaan uskominen Joulupukin olemassaoloon?
 Milloin on hyvä aika tunnustaa ja kertoa totuus lapselle?
Muuttuuko lapsen joulu täysin sen jälkeen kun saa kuulla miten asia on?
 Vai onko tämä jopa väärin huijata lasta näin?
 
 
Näitä kysymyksiä oon pyöritellyt pari vuotta mielessäni. Esikoisen ollessa nyt toisella luokalla, on ihan selvää että osa ikätovereista uskoo pukkiin, toiset taas ei. Ja nekin jotka uskovat ehkä jo epäilevät. Omasta lapsuudesta muistan, että halusin uskoa, vaikka osasin jo epäillä ja tän saman mä oon aistinut Emmasta.



Meillä on yksi jouluperinne, joka ollaan luotu itse. Se on joulusukka, joka ripustetaan joulukuun alussa olohuoneeseen. Sukkaan ilmestyy aina välillä yllätyksiä tontulta. Ei välttämättä aina päivittäin tai sitten pari kertaa saman päivän aikana. Välillä sukasta löytyy herkkuja, välillä pieni lelu tai kirje tontulta. Hauska ja jännittävä juttu joulun odotukseen.

Eilen illalla, kun olin itse menossa nukkumaan ja lasten olis pitänyt olla jo syvässä unessa, hain mun vaatelipaston kätköistä jouluaiheisen suklaatikkarin ja hiivin hiljaa sukan luo. Sujautin tikkarin sukkaan ja kuulin pysäyttävät sanat…
 
"Äiti miks sä laitoit karkkia sukkaan?"
 
Mun sydän kävi kurkussa ja valahti sieltä alas ja jatkoi lattioiden läpi johonkin tän talon pohjakerrokseen. Mä jäin kiinni! "Miten niin, milloin?" kysyin varovasti. Eihän Emman pitäny mitenkään nähdä sängystään olkkariin enkä mä pitäny mitään ääntäkään.
 
"No äsken. Mä näin ikkunan kautta heijastuksen. Eikö tonttuja olekkaan? Ootteko te huijannu mua?"

Voi p*ska! Seurasi lohduton itku ja mun sydän siellä jossain kellarissa musertu yhtä pieniksi palasiksi kuin joulupipari taaperon tiukassa otteessa. Sekuntien pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että just nyt  ennen joulua ei ollut hyvä hetki tälle. Mä en voi sanoa, että joo sori koko ikäs ollaan keksitty näitä juttuja ja joulupukkikin on oikeasti ärrän myyjä (en tietenkään olis sitä näillä sanoilla sanonut, mutta niin pahalta se musta olis kuulostanu).
 
Jatkoin siis huijaamista. Myönsin käyneeni laittamassa sukkaan tikkarin, koska mulla sattui sellainen olemaan ja että olin aikaisemminkin laittanut (koska samoja tikkareita oli ilmestynyt sukkaan), mutta kaikki yllätykset ei ollu mun tekosia. En mä vaan pystynyt kertomaan totuutta kun jouluun oli enää muutama hassu päivä ja tiedän kuinka kovasti nää jutut lapselle merkkaa. Juteltiin hetki ja sain anteeksi sen, että olin mennyt tontun tontille. Huh!
 
Luulen kyllä että tänä vuonna pukki on entistä tiukemmassa syynissä ja näistä jutuista puhutaan vielä. Ehkä mä oon joulun jälkeen valmis kertomaan totuuden ja lapsi ottamaan sen vastaan, aika näyttää.. Nyt se vaan olis tuntunut vielä vääremmältä kuin pieni huijaaminen.
 
 



Sanna






Taapero muutti nukkumaan omaan huoneeseen

Muuton myötä saatiin yksi makuuhuone lisää meille, joten saatiin taaperolle ihan oma huone leluille ja tietenkin myös paikka pinnasängylle. Puhuttiin jo ennen muuttoa, että Minni muuttaa omaan huoneeseensa nukkumaan, mutta ei ihan heti muuton yhteydessä. Se olis varmaan ollut turhan iso muutos samalla kerralla. Pari ensimmäistä viikkoa pinnasänky oli uudessa kodissa meidän makkarissa, mutta koska Juho oli isyyslomalla päätettiin että se olisi hyvä hetki hoitaa taaperon siirtyminen omaan huoneeseen. Ei viitsitty jättää sitä työ- ja päiväkotiarjen kanssa toteutettavaksi, jos siirtyminen ei sujuisikaan ihan mallikkaasti.

Mutta turhaa oli se huoli. Meidän vauva/taapero on kyllä kieltämättä ihan käsittämätön tapaus, kun tuntuu että kaikki sujuu kuin tanssi. Edelleen huonosti nukkuvan esikoisen jälkeen, en valita! Minni käy omaan sänkyynsä iltatissittelyn jälkeen ja nukahtaa whisbearin kohinaan. Siellä nukkuu yleensä aamuyöhön saakka, jolloin alkaa itkeä tihrustamaan ja haetaan hänet meidän väliin loppuyöksi. Välillä menee koko yö aamuun saakka omassa sängyssä, mutta yleensä kyllä vaatii vielä maitohuikat silloin aamuyöstä eikä nukahda ennen kuin pääsee tissin viereen. Eikä siitä enään jakseta nousta viemään takaisin omaan huoneeseen. Tästä pitäisi pikkuhiljaa päästä, mutta taidetaan vieroittaa yötissistä vasta ensivuoden puolella, niin ei mene joulunpyhät siinä hommassa, ei ole kuitenkaan mikään kiire.

Minni oli siis vuoden ja yhden kuukauden ikäinen kun noin kuukausi sitten vaihtoi omaan huoneeseen ja se tuntui musta ihan hyvältä hetkeltä. Jotkuthan nukkuu ihan pienestä vauvasta omassa huoneessa ja toiset taas pitkään vanhempien kanssa. Riippuu niin paljon lapsesta milloin on sopiva hetki. Meillä se oli tämä.

Meidän öihin tää muutos on vaikuttanu positiivisesti myös siten, ettei Juhon kanssa herätä jokaiseen pieneen ynähdykseen mitä Minni päästää unissaan, eikä Minni herää kun mennään myöhemmin nukkumaan. Sängyssä voi vaikka katsoa vielä salkkarit ilman että näytön valo häiritsee taaperon unia, jee! :D



Taaperon huoneen sisustus on vielä aivan kesken, mutta mulla on jo aika selvät sävelet mitä sinne haluan ja sormet syyhyäis päästä tekemään, mutta pikkuhiljaa!



 
Sanna♡

 
 
 
 
 
 
P.s. Instagramiin tulossa taas sunnuntaina uusi arvonta. Tällä kertaa jotain pientä ja söpöä!
 


Marraskuun lempparit

Kuu vaihtui, joten on aika muistella ja listata kuukauden lempparit.

Lähdetään vaikka ihan marraskuun alusta, niin ekana lempparina (en usko että sanon tän mutta..) töihin paluu. Ei sillä etten olisi viihtynyt vielä kotona Minnin kanssa, mutta on niin kiva kun on ihmisiä ympärillä päivän aikana. En varmaan oo ainut joka on ainakin välillä tuntenut olonsa yksinäiseksi kotiäitinä tai -isänä. Vaikka siinä seurana onkin koko ajan se pieni ihminen, niin kyllä sitä vaan kaipaa vähän muutakin eloa ympärilleen. Oon tehnyt nyt marraskuun ajan ihan täyttä viikkoa Juhon ollessa kotona isyyslomalla, mutta nyt ensi viikolla asiaan tulee muutos ja aloitan nelipäiväisen viikon ja pidän tästä lähin yhden arkivapaan. Sopivassa suhteessa vähän töissä ja vähän kotona lasten kanssa.

Sitten asioita, jotka on piristäny näinä synkkinä aikoina! :D G Beauty Lashes -magneettiripset, joista mulla malli Iconic. Mulla on ollu monet kerrat ripsienpidennykset ja oon pitäny niitä pitkiäkin aikoja ja haaveillut aina uusista kun oon luopunut edellisistä. Vaan en enää! Nää magneettiripset on ihan superhelppo ja nopee laittaa aamuisin ja piristää ilmettä ihan hirveesti. Eipä tarviste paljoa enempää meikatakkaan. Ja ihan parasta kun illalla voi ottaa pois ja laittaa yöksi purkkiin (pidennysten kanssa mun mielestä oli hankalaa kun piti varoa miten nukkuu ja ettei hiero silmiä).



TONYMOLY puikkomainen silmänympärysvoide on herättäny monena aamuna mut uuteen päivään. Bambu-uutetta ja ksylitolia sisältävä voide virkistää ihanasti ja tätä voi sipasta myös kesken päivän vaikka meikin päälle. Toinen lemppari TONYMOLYLTA on tuuheuttava ja pidentävä ripsari. Parasta siinä on se, että se ei varise päivän aikana tummaksi hipuksi silmien alle ja lähtee pois 38 asteisella vedellä pesämällä. Sipasen tätä pienen määrän aina ennen kun laitan magneettiripset, niin ne pysyy kivemmin paikoillaan.



Täytyy vielä mainita Fazerin brunssit, joissa tuli käytyä kahdesti marraskuun aikana. Niin ihana viettää sunnuntaita perheen kanssa herkutellen ja jotenkin se musta kuuluu tähän loppuvuoteen. Ehkä sen voisi ottaa kotonakin tavaksi, että kattaisi sunnuntaisin vähän hienomman ja runsaamman aamiaisen! Varsinkin nyt kun työaamuina tulee napattua laukkuun banaani ja pikapuurohiutaleet :D



Marraskuu huipentui Kaija Koon keikkaan Hartwall areenalla, jonne perhemme sai kutsun ystäviltämme. Ei varmasti muuten olisi tullut lähdettyä lasten kanssa, mutta päästiin aitioon, joten lasten hoitaminen sujui siinä samalla ja tarvittaessa päästiin rauhoittumaan hetkeksi jos siltä tuntui ja lapset pystyivät leikkimään (meidän lasten lisäksi oli muitakin). Oli ihana nähdä miten lapsetkin nautti ja jaksoivat hienosti vaikka ilta venyikin hieman normaalia myöhemmäksi. Oon niin kiitollinen tästä upeasta illasta!


Sanna
 
 
 
 
P.s. Instassa käynnistyy arvonta jokaisena adventtisunnuntaina. Eka "luukku" on jo auki! <3

Kaverisynttärit -menin sieltä mistä aita on matalin

Meillä vietettiin keskiviikkona esikoisen kaverisynttäreitä. Yleensä suunnittelen juhlia monta viikkoa, ostan koristeita ja pyrin tekemään tarjottavia itse ja stressaan. Vaan en nyt! Tää syksy on ollu jotenkin niin hektinen, että päätin ottaa rennommin. Päivä kyllä lyötiin lukkoon ajoissa ja kutsut sujautettiin koululaisen reppuun kavereille jaettavaksi, mutta siinäpä se. Me käytiin synttäreitä edeltävänä iltana kaupassa ostamassa tarjottavia ja kotoa kaapeista keräsin aiemmista juhlista jääneitä kattaus- ja koristelutarvikkeita.
 

Huomasin muutossa, että meidän kaapeissa on vaikka minkälaista kertakäyttömukia ja servettiä jne. ja olis ollu hölmöä ostaa taas uusia. Miten niitä kertyykin aina niin kovin? Pöytä katettiin tällä kertaa niin, että lautaset ja mukit (osa muovisia ja osa pahvisia) olivat vähän sinnepäin samaa sävyä, mutta ei siitä ihan hullun näköinen tullut.

Koska synttäreitä juhlittiin keskellä mun työviikkoa, heti työpäivän jälkeen, oli kaikki tarjottavat sellaisia mitkä saatiin vaan nopeasti pöytään. Sipsien, karkkien ja muiden perus synttäriherkkujen lisäks paistettiin kaksi pakastepizzaa lapsille ja ne meni kuin kuumille kiville. Kaikki vaikutti tosi tyytyväisiltä, vaikka ei sen enempää panostettu tarjottaviin.


Ohjelmana oli pari yksinkertaista leikkiä, kuten "aasinhäntä"-pelistä versio, jossa yritettiin laittaa yksisarviselle sarvi paikoilleen ja lasten toiveesta limbokisa. Ihan vaan sekin, että oltiin puhallettu lattialle ilmapalloja, näytti saavan paljon liikettä aikaiseksi ja aika hyvin muutenkin tän ikäiset keksii  tekemistä jos ei ihan koko aikaa ole jotain ohjattua.


Oli kiva huomata, että juhlien järjestäminen hoituu myös huomattavasti vähemmällä stressaamisella ja hössöttämisellä. Ei sillä loppupeleissä oo väliä mätsääkö pillit ilmapalloihin ja ootko leiponu edellispäivänä yömyöhään vai menny sieltä mistä aita on matalin, hyvä fiilis ratkaisee, vai mitä!

Sanna


Yksi viikonloppu, kolme juhlapäivää

Meillä oli aika juhlan täyteinen viikonloppu, kun jokaisena päivänä perjantaista sunnuntaihin juhlittiin eri juhlia! Meille juhlat tarkoittaa perheen kanssa yhdessäoloa ja hyviä ruokia. Huikea viikonloppu takana siis!

Perjantaina oli mun syntymäpäivä. Juho oli hoitanu mun työpäivän aikana viikonlopun ruokaostokset ja päästiin aloittamaan hurja juhliminen heti kun pääsin aamuvuorosta töistä :D Koska oli mun päivä, sain päättää mitä syödään ja valitsin, niinkuin myös vuosi sitten, sushin! Sen lisäks että se on mun lempiruoka, niin sitä on kiva tehdä. Se on enemmänkin askartelua kuin ruuanlaittoa, niin sopii mulle oikein hyvin.. Mä kun en yleensä tykkää kokkailla.


Lauantaina oli Juhon synttärit. Tää on niin hassu sattuma, että meillä on peräkkäisinä päivinä synttärit ja aina vitsailen et se varastaa mun juhlahumun :D Kävi vähän kumma juttu ja Juho halus lähtee ihan omasta ehdotuksestaan Ikeaan! Ihan ennenkuulumatonta, oon vieläkin vähän epäilevä, että oliko tässä joku koira haudattuna :D
Ikealla kiertelyn ja lihapullien jälkeen rauhotuttiin kotiin ja paistettiin pihvit ja kaveriksi laitettiin paahdettuja uunijuureksia. Tämä oli Juhon toiveruoka, joka maistui lapsia myöten kaikille.

Sunnuntaina olikin sitten isänpäivän vuoro. Tytöt anto aamulla Juholle kortin, jossa oli kutsu brunssille. Meillä oli pöytävaraus fazerilla, eikä se tuottanu pettymystä tälläkään kertaa. Isänpäiväbrunssi oli vähän tavallista juhlallisempi. Brunssin jälkeen kierreltiin vielä hetki kaupoilla, jonka jälkeen mentiin kotiin ja laitettiin sauna lämpenemään hyvissä ajoin iltapäivällä. Oon niin onnellinen tuosta miehestä, siitä millainen isä ja miehenmalli mun tytöillä on. <3


Nyt on syöty hyvin ja ladattu akut uutta työviikkoa varten, jaksaa taas pitkälle! <3

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille!


Sanna


Lokakuun lempparit

Ajattelin alkaa tekemään postaussarjaa, jossa kerron kuukauden lempijutuista. Voisin postata aina näin kuunvaihteessa menneen kuukauden lempparit, joita voi olla joku erityinen tapahtuma, uusi hankinta kotiin, meikit joihin oon tykästyny tai vaikka hyvä ja mieleen painunut illallinen, mitä vaan josta oon erityisesti innostunut.
 Tässä lokakuun lempparit:
Ihan ekana I love me -messut. Siellä pääsin käymään vasta nyt ensimmäistä kertaa vaikka vuosia jo houkuttanut käydä. Esikoisen synttärit on vaan aina niihin aikoihin ja ne tietysti menneet edelle. Tänä vuonna synttäreitä juhlittiin jo viikkoa aiemmin, niin vietettiin kiva äititytärpäivä messuja kierrellen. Lapsellekkin oli paljon mielenkiintoista nähtävää ja Emma oli ihan onnessaan kun sai messuilla glittermeikin ja hiuksiin pinkin raidan.
Banaanin tuoksuiset vartalojutut!
En tiedä mikä juttu tää nyt on, mutta oon näköjään haalinut paljon banaanin tuoksua iholle. Organic shopin korjaava Body Desserts Banana Milkshake -vartalovoide tuoksuu niin hyvältä, että mun tekis mieli maistaa! Se levittyy hyvin ja jättää ihon samettisen pehmeäksi. Luomulaatuinen banaaniuute ennalta ehkäisee kuivaa ja hilseilevää ihoa ja on just nyt todella tarpeen. Mulla ainakin tää kylmä, kostea ja tuulinen syksy kuivattaa ihoa ihan hirveästi. I love me -messuilta löytyi myös uutena tuttavuutena Korealainen TONYMOLY kosmetiikkasarja, jolla on aivan tosi suloisia eläin- ja hedelmäpakkauksia. Söpöyden lisäks nää on myös laadukkaita ja toimii iholla. Mun mukaan tarttu kosteuttava, hoitava ja suojaava käsivoide hauskassa banaanituubissa sekä huulivoide, Näistä tuli kertaheitolla sellaisia tuotteita, joiden haluan lyötyvän aina mun laatikosta!
FOREO LUNA Play Plus -kasvoharja
Tästä oon haaveillu pitkään ja aina välillä hypistellyt kaupassa, mutta en ole raaskinut ostaa. Tämäkin päätyi mulle messuilta, kun oli hyvässä tarjouksessa. Mä oon käyttäny tätä nyt parin viikon ajan aamuin illoin ja huomaan kyllä eron kasvojen iholla. Varsinkin nyt alkuun iho on alkanut työntämään epäpuhtauksia enemmän pintaan, mutta se kuuluu asiaan. Kasvot tuntuu tosi puhtailta ja hyvinvoivilta pesun jäljeen. "FOREO LUNA on ensimmäinen kasvojenpuhdistusharja, joka käyttää T-Sonic™-pulssia ihon käsittelyyn. Innovatiivisen teknologian ansiosta harja on yhtäaikaa sekä hellävarainen että tehokas, minkä ansiosta ihosta tulee pehmeä, sileä ja puhdas. Innovatiivinen ihonpuhdistuslaite auttaa myös ennaltaehkäisemään ihon ikääntymistä. Pehmeästä silikonista muotoiltu puhdistusharja syväpuhdistaa, poistaa kuolleet ihosolut ja saa kasvot hehkumaan. Materiaalinsa ansiosta laite on jopa 35 kertaa tavallista kasvoharjaa hygieenisempi." 
Olen ihastunut!
Tyttöjen synttärit
Tää ei varmaan hirveemmin selittelyjä kaipaa, olihan se ylivoimaisesti lokakuun kohokohta kun päästiin juhlimaan meidän molempia pieniä tyttöjä! <3
Tässä nämä lokakuun ykkösjutut, katsotaan mitä marraskuu tuo tullessaan. :)
Sanna
Seuraa meitä myös:

Taaperon talvivaatteet

Marraskuun eka. Saatiin jo aavistus luntakin maahan ja vaikka se ehti sulaa pois yhtä nopeasti kuin tulikin, on nyt viimeistään hyvä aika tarkistaa että taaperolle on kaikki tarvittavat ulkokamppeet talveksi. Viime talvi meni Minnillä hyvin pitkälti lämpöpussissa pötkötellessä, mutta nyt varustuksen on oltava jotain ihan muuta. Lastenvaateviidakko on valtava ja mielipiteitä siitä mikä on hyvän mallinen kenkä ja mikä haalari pitää lämmön parhaiten ja kestää kulutusta, on niin paljon että tässä menee ihan pyörälle päästä.

Haalari / Name it
 
Kengät / Kuoma
 
Me ostettiin tän talven haalari jo viime talvena alesta. Kun molemmat lapset on lokakuisia, pystyi esikoisen neuvolakortista vähän ennustamaan minkä kokoinen kuopus olisi seuraavana talvena. Vaikka eihän lapset aina kasva samassa tahdissa niin ei tuo koko ihan metsään mennyt. Nyt hieman reilu haalari menee varmasti koko tämän talven. Tämä meidän haalari siis vuosikkaalle 86 cm. Haluttiin tumman sävyinen haalari, koska taapero varmasti konttaa ja kaatuilee paljon ulkoilessa. Lisäks tärkeenä hyvä vesipilari sekä teipatut saumat.
 
Kengiksi päädyttiin hankkimaan Kuomat. Totesin ne jo esikoisen taaperoaikana hyviksi ja kevyiksi kävellä. Jalka pysyi aina lämpinä ja musta ainakin niiden tumma vahvike hylkii hyvin vettä ja likaa.
 
Kypärämyssy / Gugguu
 
Hanskat / Polarn O. Pyret
 
Toppahanskat valittiin vähän reilumpaa kokoa, jotta väliin menee tarvittaessa ohut lapanen kovemmilla pakkasilla lämmittämään. Oon todennu vetoketjulliset hanskat käteviksi, niin pienen peukalonkin saa helposti omalle paikalleen. Kypärämyssy on musta hyvä pienillä lapsilla, koska se pysyy hyvin menossa mukana ja suojaa hyvin koko pään, niskan ja kaulan.
 
Näiden lisäks tietenkin sit villahaalari ja villasukat yms. tarvittaessa lisää lämpöä tuovat vaatteet löytyy vielä esikoisen vanhoista.
 
Suomen talvi kun voi nykyään olla ihan mitä vaan, niin pitää varmaan vielä ostaa ainakin kurahousut, loskakeleille. Ja kuukauden päästä alkavaa päiväkotitaivalta varten kaikkeen (niin näihin kun sisävaatteisiinkin) on laitettava nimikointi, siinä onkin projektia!
 
 
Näin hienon sovituskuvan sain taaperosta kun kokeiltiin vaatteita! Ihan pyysin että saisko äiti ottaa kuvan, niin alkoi kikattaa ja painoi itsensä lattiaan :D
 
Sanna
 
 
 
 

Muutto joka jääköön viimeiseksi pitkään aikaan

Me muutettiin viime lauantaina uuteen kotiin ja ollaan pikkuhiljaa asetuttu ja saatu tavarat suunnilleen omille paikoille. Viime viikko oli ihan superpitkä ja raskas kun saatiin maanantaina avaimet ja alettiin hiljalleen tekemään muuttoa. Oli tosi hyvä että pidettiin asuntoja hetki päällekkäin, sillä tää muutto ei menny ihan niinkuin olisi toivonut. Ensinnäkin uusi koti oli edellisten asukkaiden jäljiltä aivan älyttömän likainen. Jokaisessa huoneessa oli hiuksia ja koirankarvoja, kylppärissä hammastahnaa, keittiössä (tai oikeastaan ihan kaikkialla) punaisia linssejä ympäri lattioita ja lieden takaa jouduin ruuvimeisselillä talttaamaan likaa irti! Kaksi ensimmäistä päivää meni ihan vaan siivotessa. HYH HYH! No meitä on moneen...

Lisäks huomattiin, että kylpyhuoneen seinästä on muutama laatta irti, ja se tietenkin harmitti. Onneks meillä oli edelleen vanha asunto meidän käytössä, koska kylppärin seinästä piti purkaa kaikki laatat ja laittaa uudet tilalle. Saatiin heti remppamiehet paikalle ja homma on nyt hoidettu. Hienoa että hoitui heti.

Tuntui että tavara ei loppunut vanhasta kodista ollenkaan, ja aina löytyi jonkin kaapin perältä lisää pakattavaa. Mutta eipä ole ennen tullut näin isolla kokoonpanolla muutettua, onhan sitä tavaraa kertynyt. Ei olisi kyllä tullut mitään jos olisi pitänyt yhden päivän aikana muuttaa kaikki.


Ollaan saatu purettua kaikki muuttolaatikot, mutta tavarat on lähinnä työnnetty kaappeihin ja ajan kanssa täytyy niitä järjestellä ja katsoa kaikille omat paikkansa. Kyllä tämä alkaa jo kodilta tuntumaan kun isoimmat jutut ovat paikoillaan. Tästä ei nyt varmasti muuteta mihinkään ennen kuin ehkä joskus ostetaan oma, mutta siihen hetkeen on aikaa.

Eniten odotan että pääsen ihan todenteolla sisustamaan taaperon huonetta. Nyt siellä on vaan lelut lattialla levällään ja pinnasänkykin vielä meidän makkarissa. Ei viititty ottaa niin isoa muutosta tähän muuton yhteyteen, että oltais siirretty pieni nukkumaan omaan huoneeseen.


Onneksi on vielä tämä viikko aikaa palautua muutosta ennen töihin paluuta!


Sanna
 
 
Seuraa myös:
 

 


Lahjavinkit lapselle

Edellisessä postauksessa ,lasten synttärit, kerroin että tytöt sai ihania lahjoja ja lupasin kertoa lisää niistä. Tykättiin kaikista ja ollaan tosi kiitollisia miten läheiset muisti meidän lapsia juhlapäivänä. Ajattelin ottaa nyt tähän muutaman sellaisen erityisen, joista voisi ehkä olla apua kun kohta koittaa joululahjojen aika. Mä arvostan lahjoissa ajattomuutta, kestävyyttä ja että ne vastaa lahjan saajan tarpeisiin, turhaa krääsää on jo maailma pullollaan. Mä myös tykkään ihan reippaasti sanoa mitä tarvitaan ja mikä olisi mieluinen lahja, jos meiltä kysytään mitä tytöille voisi ostaa.

Tässä meidän lempparit:



Mailegin suloiset hahmot. Taapero sai tän suloisen pupun kummitädiltään. Maileg on Tanskalainen yritys, joka tunnetaan varmasti parhaiten pupu- ja tonttuleluista, mutta heiltä löytyy paljon muitakin ihania leluja ja sisustustuotteita. Nää puput on niin kauniita, että menee niin leikeissä kun ihan hyllyn päällä koristeenakin. Ja näitä voi kerätä pikkuhiljaa koko perheen tai vaikka isomman suvun.

Neulolut lahjat. Villasukat ja viltit lämmittää aina niin varpaita kuin mieltäkin. Mun ystävä oli kutonut lahjaksi tuon vaaleanpunaisen viltin. Se lämmittää ihanasti automatkoilla, rattaissa tai päiväunien aikana omassa pinnasängyssä. Mä niin ihailen kun jotkut on näin näppäriä käsistään! Itse tehdyssä lahjassa on sitä jotain. <3


Legot. Duplot, friendsit, classicit, mitä näitä nyt on.. Isompaa legoa pienemälle lapselle ja pienempää isommalle. Luulen että nää on ainakin meillä ollut pitkäikäisin lelu ja jos mä saan valita mitä leikitään lasten kanssa niin ehdottomasti rakennetaan legoilla! Eikä nää mene käytössä miksikään, meillä on jopa mun vanhat mummulassa ihan priimakuntoisina ja mäkin oon perinyt ne mua vanhemmalta serkulta. Eikä mun mielestä varsinkaan duploissa oo niin vaarallista, jos lahjan saajalla onkin jo kyseinen paketti, meillä ainakin menee lopulta kaikki palat sekaisin samaan säkkiin.


Lasten astiat ja aterimet. Näissä ehkä kannattaa kysyä onko lahjan saajalla jo valmiina jotain tiettyä sarjaa jota täydentää. Meidän molemmat tytöt sai Design Letters mukit nimikirjaimillaan. Noi Done by Deer aterimet Minni sai jo heti synnyttyään mun ystävältä, mutta otettiin ne vasta käyttöön.


Satukirjat. Ainakin meillä rakastetaan kirjoja. Toivoin taaperolle lahjaksi tuota Norsu joka tahtoi nukahtaa -kirjaa. Ei olla sitä vielä ehditty aloittamaan, mutta odotan sitä. Ehkä se onkin vähä isommalle kuin juuri vuoden täyttäneelle lapselle.
Esikoinen sai Iltasatuja kapinallisille tytöille-kirjan, josta en ollut ennen kuullut. Miten? Miksi tätä ei oo hehkutettu niin että olis kantautunut mun korviin?? Ihan huikee ja mielenkiintoinen kirja niin lapselle kuin aikuisellekkin. Ollaan ahmittu tätä lähes päivittäin ja mun mielestä on ihanaa, että lapsi ei saa tästä tarpeekseen vaan haluaa kuulla aina vaan seuraavasta vahvasta ja itsenäisestä naisesta sadun. Inspiroivin satukirja ikinä!

Musta on aina parempi kysyä olisiko jollekkin lahjalle erityistä tarvetta, eikä ostaa umpimähkään ihan vaan jotain. Ja on tosi ok sanoa suoraan mitä esimerkiksi lapselleen toivoo. Jos sulle kuitenkin joku vastaa "emmä tiiä" , niin tässä muutama vinkki, jotka ei ainakaa mun mielestä voi mennä kovin metsään. Näköjään aika Tanskalaispainotteista (Maileg, Lego, Design Letters, Done by Deer..) :D

 Sanna
 
 
 
 
 

Lasten synttärit

Yhteistyössä juhlahumua.fi

Huhhei, juhlaviikonloppu on nyt takana päin! Oli ihanaa saada pitkästä aikaa kaikki läheiset saman pöydän ääreen. Ne tilaisuudet on aika harvassa, kun kaikki asuu eri puolilla Suomea. Päätettiin pitää tytöille yhteiset juhlat, koska syntymäpäivien välillä on vain 12 päivää. Olisi aika hurjaa leipoa ja juhlia viikon-parin välein.

Emma halusi ehdottomasti yksisarvistäytekakun, jonka sitten tilasin meidän ystävältä. Leivottiin Juhon kanssa myös itse kotona ja molempien äidit toivat myös tarjottavia. Ihanaa kun ympärillä on avuliaita ihmisiä. <3 Siitä huolimatta perjantai-ilta ja lauantaiaamu meni aika tiiviisti keittiössä.

Me valittiin juhliin ruusukultaiset koristeet juhlahumua.fistä. Heillä on ihan mieletön valikoima koristeita ja kattaustarvikkeita juhlaan kuin juhlaan. Meinasi lähteä lapasesta kun en osannut päättää, vaan olisin halunnut vähän kaikkea, mutta sain hillittyä itseni ja koristelusta ja kattauksesta tuli mun mielestä nätti ja yhteensopiva.





Tarjolla meillä oli


Yksisarviskakku, jonka tosiaan mun ystävä teki. Siitä tuli ihan täydellinen, niin maun kuin ulkomuodonkin puolesta!

Ellen Svinhuvudin kakku. Tää oli mulle ihan uus tuttavuus. Todella makea kakku, jota riitti hyvin pieni pala viemään makeanhimon, mutta ihan taivaallisen hyvää ja suussa sulavaa. Tästä kiitos mun äidille!

Kahdeksikon muotoinen kakku. Tän heitin ihan hatusta! Oon nähny kuvia tämmöisistä numerokakuista, mutta mulla ei oo mitään hajua miten ne kuuluis tehdä :D Oman version tein leipomalla pellillisen gluteenitonta kääretorttua ja sen pellillisen leikkasin kahdeksikon muotoon ja laitoin väliin ja päälle mariannerahkaa ja koristelin päältä mansikoilla, vaahtokarkeilla ja kinder maxilla. Tää oli ihan ok, vaikka en yhtään tienny mitä oon tekemässä :D

Korvapuusteja. Nämä tuli Juhon äidin matkassa.

Karjalanpiirakoita ja munavoita. Piirakoista myös kiitos anopille. Nää on ihan huikeita ja onneks jäi yli niin saatiin vielä tänäänkin herkutella aamupalapöydässä.

Kinkkupiirakka. Mun bravuuri. Sopii hyvin tilanteeseen kun tilanteeseen, arkeen ja juhlaan. Teen sen aina kermaviilipohjaan, niin tulee oikein pehmeä ja kuohkea.

Cocktailtikut. Meillä ei oo juhlia joissa näitä ei tarjottais! Niin yksinkertaiset ja nopeat tehdä ja maistuu niin lapsille kuin aikuisillekkin. Laitetaan näihin aina lihapullia (valmispullista aina ehdottomasti kivikylän!), juustoa ja viinirypäleitä.

Voileipäkakut kylmäsavulohitäytteellä. Nää oli pöydän parhaimmat, ehdottomasti! Ja ensimmäiset Juhon tekemät, huikee suoritus. Herne kerraallaan hän niitä koristeli. <3

Kaikkea riitti ja jäi ylikin. Ei sitä vaan ikinä osaa mitoittaa oikein, mutta mieluummin näin päin.






Tytöt sai tosi kivoja lahjoja. Niistä aioin tehdä oman postauksen, jospa joku saisi vaikka vinkkejä joululahjaostoksiin :)

Minnin mielestä kyllä parasta oli lahjapaperit ja kortit. Pieneen on tyytyväinen! <3
Meillä oli niin kiva ja vaudikas päivä että kukaan tuskin huomasi nurkissa lojuvia muuttolaatikoita.



Seuraavaksi sitten Emman kaverisynttäreitä suunnittelemaan. Niistä ei olla päätetty vielä edes ajankohtaa, kun muutto hieman sotkee tässä, mutta ehtiihän sitä vähän myöhemminkin.

Emman oikea syntymäpäivä on tämän viikon torstaina ja päätettiin yhdessä lähteä sen
kunniaksi I love me -messuille perjantaina. Siitä tulee varmasti hauskaa! Mulla on instassa keskiviikkoon saakka lippuarvonta, joten jos kyseiset messut kiinnostaa niin käy osallistumassa. <3

Sanna

Synnytys

Tästä tulee vähän pidempi pätkä. Kirjotan synnytyskertomuksen vielä kun se on suht tuoreessa muistissa. Kaikki ei menny ihan nappiin, mutta ...